Yrityskaupat: Mahdollisuuksien arviointi juuri nyt

Viime kuukaudet ovat jälleen osoittaneet, kuinka herkästi teemme päätöksiä tunnepohjalta. Se on inhimillistä ja kuuluu elämään. Parhaiten menestyvät omistajat kuitenkin hyödyntävät päätöksenteossa tietoa ja todisteita. Kolmessa viimeisimmässä artikkelissamme käsitellään erilaisia omistajan keinoja laajentaa tietopohjaa päätöksenteon tueksi.

Yritysjärjestelyjä suunnitteleville omistajille tärkeä ajankohtainen havainto on, että yritysten myyjät ovat säikähtäneet koronaa ostajia enemmän. Toki poikkeustilanne tuo markkinoille myös pikavoittoja tavoittelevia ostajia, mutta jokaisessa markkinatilanteessa on myös vakavasti otettavia toimijoita – juuri niitä, jotka ovat valmiita maksamaan itselleen sopivasta liiketoiminnasta oikean hinnan.

Tässä vielä kooste ja suorat linkit kevään artikkeleihin:

”Yrityksen arvo on kaikkien tulevien kassavirtojen nykyarvo. Tulevien kassavirtojen tarkastelu on kattava tapa, joka huomioi vaihtelut eli asettaa esimerkiksi kannattavuus- tai tappiopiikit oikeisiin mittasuhteisiin. Syväkään tilapäinen kuoppa ei nollaa arvoa eikä yksittäinen huipputulos arvoa moninkertaista. Tämä on olennaisen tärkeää muistaa arvioitaessa esimerkiksi yrityskauppamahdollisuuksia.”

Lue lisää artikkelistamme: ”Näkyvyyttä kriisin keskellä kassavirtojen mallinnuksen kautta”

  ”Turhan moni ennustaa tulevia kassavirtoja ensisijaisesti vain katsomalla tuloslaskelmaa ja pankkitilin saldoa. Kattavampi mallintaminen voi paljastaa esimerkiksi sen, että myynnin sakatessa käyttöpääomaa tarvitaan vähemmän. Oikein mallinnettu kassavirtaennuste auttaa yritysjärjestelyn ajoituksessa sekä myös mitoittamaan sopeuttamistoimet oikein ja välttämään itseään ruokkivat turhat äkkijarrutustoimet.”

Lue lisää artikkelistamme: ”Väärillä arvotusmenetelmillä voi olla kohtalokkaat seuraukset”

Kesäterveisin,

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

P.S. Käytä hetki kesästä myös tarkentaaksesi omistajatavoitteita: Mitä loppujen lopuksi yritystoiminnalta haetaan omistajana? Ovatko yritysjärjestelyt osa sitä mitä tavoitellaan?

Kun haluat pohtia omistajan eri vaihtoehtoja, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Väärillä arvotusmenetelmillä voi olla kohtalokkaat seuraukset

Arvottaminen on hyvin vakiintunutta tiedettä, joka seisoo vankalla teoreettisella perustalla. Ei ole siis kyse monitulkintaisesta asiasta, jossa monet kilpailevat teoriat jylläisivät, vaan vakiintunut tiede, jonka toimivuudesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Pääperiaate on yksinkertainen: Minkä tahansa investoinnin arvo, oli kyseessä sitten projekti tai kokonainen yritys, on sen tuottamien nykyhetkeen diskontattujen vapaiden kassavirtojen summa. Englanniksi puhutaan ’Discounted cash flow model:sta, eli DCF:stä.

Käytäntö ei kuitenkaan heijasta vakiintunutta teoriaa. Yrityskentässä näkee käytettävän mitä erinäisimpiä tapoja ja malleja, joilla projekteja tai yrityksiä arvotetaan vapaiden kassavirtojen sijaan. Eikä se ole edes välttämättä huono asia. Ihminen toimii enimmäkseen heuristiikalla, eli nyrkkisäännöin, ja parhaimmillaan nyrkkisäännöt mahdollistavat nopeasti tehtävän arvioinnin. Useimmiten myös päädytään samaan lopputulokseen, kuin monimutkaisemmalla mallilla.

Ongelma onkin siinä, että erilaisissa heuristisissa malleissa tehdään rajuja yksinkertaistuksia. Yksinkertaistukset ovat ihan perusteltuja, niin kauan kun yksinkertaistetaan epärelevantteja asioita pois, jotta olennaiseen keskittyminen olisi helpompaa. Jos ymmärrystä ei kuitenkaan ole siitä, mitä milloinkin on yksinkertaistettu pois, kasvaa riski arvotettavan projektin luonteen poiketessa totutusta, että onkin nimenomaan yksinkertaistettu olennaisia asioita pois ja investointi menee reisille.

Takaisinmaksuaika johtaa helposti harhaan

Luultavasti vielä tänä päivänäkin käytetyin malli investointien arvottamiseen ja vertailuun on takaisinmaksuajan menetelmä. Sen idea on tehdä investointipäätös sen perusteella, kuinka nopeasti projektin vaatima alkuinvestointi on palautunut voittoina kokonaisuudessaan. Niin kauan kuin projektit tuottavat kohtuullisen tasaisesti tai vertailtavat projektit ovat pitoajoiltaan suurin piirtein samanpituisia, saattaa nyrkkisääntö usein johtaa oikeaan ratkaisuun. Kuitenkin aina kun nämä ennakkoehdot eivät täyty, kasvaa riski täydelliseen virheinvestointiin.

Kassavirtamenetelmä, sitä vastoin, toimii täysin riippumatta projektien pituuksien erosta, projektien riskitasojen eroista tai muista haasteista, joihin takaisinmaksumenetelmä kompastuu.

Sijoittamisen puolella takaisinmaksuaikamenetelmää vastaa P/E-luku (osakekohtaisen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhde) ja osinkotuottokerroin, joiden liiallinen tuijottaminen johtaa myös ongelmiin. Molemmissa perimmäinen ajatus on kuinka nopeasti sijoitus maksaa yksinkertaistetuin oletuksin itsensä takaisin. Näillä ja useilla muillakin tunnuslukukertoimilla on kuitenkin paikkansa sidosryhmien työkalupakissa.

Sijoittamisen tunnuslukukertoimet ovat köyhän miehen DCF

Moni ihan menestynytkin sijoittaja sivuuttaa arvottamisen ja keskittyy vertailemaan tunnuslukuja, joilla kylläkin on sijansa jokaisen sijoittajan ja analyytikon työkalupakissa. Kyseessä ei kuitenkaan silloin ole arvonmäärityksestä. Ehkä tunnetuin arvonmäärityksen guru tällä hetkellä, NYU Stern School of Business:in professori Aswath Damodaran, tekee tiukan jaon arvonmäärityksen ja hinnoittelun välillä. Arvonmääritys pitää hänen mukaansa aina sisällään vapaiden kassavirtojen arvioinnin ja diskonttaamisen, kun taas tunnuslukuanalyysi tulee kategorisoida hinnoittelumallien laajaan kirjoon.

Hinnoittelulla on kuitenkin paikkansa sijoittajan työkalupakissa esimerkiksi vertailtaessa alan toimijoita, tehtäessä karsintaa laajasta joukosta yrityksiä tarkemmin analysoitavien firmojen löytämiseksi tai karkean arvion saamiseksi yrityksen arvostustasosta, kun tarkemmalle analyysille ei ole mahdollisuutta. Hinnoittelussa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tuntea arvottaminen perusteellisesti, koska viime kädessä kaikki toimivat tunnusluvut ovat pitkälle yksinkertaistettuja arvotusmalleja.

Esimerkiksi nykyisin ehkä käytetyimmän tunnusluvun: Yritysarvo/käyttökate (EV/EBITDA) voimme kääntää vakaan kasvun arvotusmalliin:

Jakamalla molemmat puolet käyttökatteella näemme kertoimeen vaikuttavat arvostusajurit:

Näin ollen sokea tunnusluvun tuijottaminen johtaa eittämättä harhateille. Tunnusluku onkin käyttökelpoinen vasta kun ymmärtää hyväksyttävät erot yrityksissä, jotka saattavat selittää tunnuslukujen eroja. EV/EBITDA-luvun kohdalla todellisia ajureita ovat erot pääoman kustannuksissa, erot kasvuvauhdissa ja paljonko kasvu vaatii pääomaa (ja veroasteen erot, jos firmat ovat eri maissa). ”Matalin EV/EBITDA firma salkkuun” ei siis juuri koskaan ole yksinään toimiva sääntö sijoittajalle, vaan olisi lisäksi saatava matala pääomakustannus ja korkea kasvu rahoitettuna mahdollisimman matalalla jälleensijoitusasteella.

Lopulta tunnuslukujen käytössä onkin aina kyse jonkinlaisesta köyhän miehen arvotusmallista, joka kuitenkin vaatii perusteellisen ymmärryksen arvottamisesta, etteivät ne aja surkeisiin sijoituksiin. Kaikkien muidenkin hyvien vertailulukujen kohdalla pätee sama totuus; ne ovat karkeita yksinkertaistuksia ja niiden käyttämistä kannattaisi välttää kokonaan, ellei omaa perustavanlaatuista käsitystä siitä, mitkä tekijät kulloinkin on yksinkertaistettu mallista pois.

Lopulta turvallisinta onkin käyttää arvonmääritystä ensisijaisesti ja pitää hinnoittelumalleja vain tukena.

Pankitkin käyttävät kassavirtojen ennustamista, vakuudet ovat toissijaisia

Monella omistajalla on edelleen kuvitelma, että pankkilainaan vaikuttavia asioita ovat ainoastaan reaalivakuudet ja mystinen neuvottelutaito, joka selittää eroja eri lainamäärissä suhteessa vakuusarvoon. Käsityksellä olikin aikanaan perää säännellymmän pankkisektorin aikoihin, mutta nykypäivänä asia ei ole näin yksioikoinen.

Edelleen pankit vaativat vakuuksia ja pankkitoimintaa myös säännellään rajusti sen suhteen paljonko riskiä voi ottaa. Tietyssä määrin pankit joutuvat edelleen laittamaan ylisuurta painoarvoa vakuuksille sääntelyn takia. Vakuuksilla onkin selvä sijansa kaikessa lainanannossa, pois lukien kulutusluotot, saahan vakuudet realisoimalla ongelmatilanteessakin jotain takaisin. Asiakkaan konkurssi on kuitenkin pankille aina huonoa bisnestä, oli vakuudet mitkä tahansa. Vakuuksien varaan ei siis pankkitoimintaa voi perustaa.

Tosiasiassa pankeille ensisijaista on saada rahat takaisin korkoina ja takaisinmaksuerinä ajallaan. Takaisinmaksukyvyn arvioimiseksi vakuudet eivät paljoa auta, vaan jälleen tarvitaan tulevien kassavirtojen arvioimista. Toisin kuin monesti kuvitellaan, eivät erot lainansaantikyvyssä yritysten välillä johdu neuvottelutaidoista, vaan ensisijainen selittävä tekijä on suunnitelmien uskottavuus.

Monen hyvän yrityksen potentiaali nostaa lainapääomaa onkin paljon kuviteltua parempi, jos pankille vain osattaisiin esittää uskottava suunnitelma takaisinmaksusta. Parhaimmillaan suunnitelma pitää sisällään seikkaperäisen selvityksen tulevista vapaista kassavirroista.

Kassavirroilla arvottaminen on omistajalle lyömätön monitoimityökalu

Oli sitten kyse projektin valinnasta usean vaihtoehdon välillä, projektin arvottamisesta, koko yrityksen arvottamisesta tai lainan saannin mahdollistamisesta on tulevien kassavirtojen arvioimisella selkeät edut vaihtoehtoihin nähden. Toisaalta monesti saatetaan karttaa kassavirta-analyysiä sen haittapuolien takia: Ne eivät ole asiaan vihkiytymättömälle helppoja ymmärtää, ja kunnollisen kassavirtamallin rakentaminen on kohtuullisen työlästä ja aikaa vievää. Usein kassavirtojen arvioimisesta olisi kuitenkin selkeää liiketoiminnallista hyötyä kustannusten lopulta ollessa mitättömät saatavaan potentiaaliseen hyötyyn nähden, kun virheinvestointi jää tekemättä tai onnistutaan saamaan kasvun turvaava pankkilaina.

Lopulta kyse ei ole edes pelkistä kassavirroista. Tässä maailmassa aidon ymmärryksen, menestymisen tai aidosti uuden löytämisen edellytyksenä on enenevissä määrin se, että asiat ymmärretään niiden perustavanlaatuisimmista tekijöistä lähtien. Suositan siis fundamenteista lähtevää ajattelua yritysrahoituksen ulkopuolellakin.

Saul Schubak
Manager

 

Lisää tietoa yritysjärjestelyistä ja omistajan tuoton parantamisesta

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Näkyvyyttä kriisin keskellä kassavirtojen mallinnuksen kautta

Tulevaisuuden vapaan kassavirran mallintaminen on tärkeä ja hyödyllinen työkalu. Artikkelissa käsitellään vapaan kassavirran hyötyjä normaalissa liiketoimintaympäristössä sekä nykyisen poikkeuksellisen markkinatilanteen aikana.

Kaikki tuloksen ja taseen erät eivät ole syntyneet tasavertaiseksi. Tämän takia on luotu vapaan kassavirran laskelma, joka keskittyy yrityksen operatiivisen liiketoiminnan sekä sen pakollisen investointitarpeen identifioimiseen. Vapaata kassavirtaa käytetään omistajien käytettävissä olevien varojen todentamiseen, sekä lainojen lyhentämiseen. Vapaan kassavirran mallintaminen eroaa perinteisestä kirjanpidon kassalaskelmasta. Kirjanpidon kassavirtalaskelma jaottelee eriä tyypin mukaan ja jaottelee ne liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin. Vapaassa kassavirrassa päämäärä on eri. Siinä selvitetään yrityksen tai segmentin todellinen kannattavuus ottamatta kantaa, miten liiketoiminta on rahoitettu. Vapaan kassavirran mallintaminen on siis mittari liiketoiminnan kyvystä maksaa osinkoja tai kannatella velkaa. Tämän vapaana käytettävissä olevan kassavirran todentaminen parantaa näkyvyyttä yrityksen kykyyn ennakoida ja suunnitella miten tulevaisuuden velan takaisinmaksuista ja tarvittavista investoinneista selvitään.  Vain tuloslaskelmaa ja pankkitiliä seuraamalla jää usein käyttöpääoman tarve sekä investointien vaikutus vähemmälle huomiolle ja yrityksen todellinen rahallinen tilanne epäselvemmäksi.

Vapaan kassavirran mallintaminen terävöittää operatiivisen johdon ymmärrystä liiketoiminnan suorituskyvystä ja riskeistä eri tilanteissa, kun mallintaminen perustuu vaihtoehtoisille skenaarioille markkinoiden kehityksestä. Tuloksena varovainen, todennäköinen ja optimistinen skenaario. Skenaarion muuntamiseksi kassavirraksi syntyy suuri joukko yksityiskohtaisia oletuksia ja ajureita, jotka syötetään kassavirtamalliin. Vapaan kassavirran suunnan mallintaminen eri skenaarioin vaatii loogisen ajatteluketjun laatimista yrityksen resursseista ja toimintakentästä, sekä haasteelliseen kysymykseen vastaamista: mikä on tänään tulevaisuutta, mutta huomenna todellisuutta.

Skenaariotyökalulla luodut todennäköisyydet eri liikevaihdon kehityssuunnille ja miten ne vaikuttavat euroissa bruttotulokseen, käyttökatteeseen ja liikevoittoon avustavat break-even liikevaihdon määrittämistä poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa ja niin ikään edesauttaa yrityksen käsitystä niistä resursseista, joita voidaan turvallisesti käyttää ja mihin tulonmenetysriskeihin minäkin kuukautena tulee jatkossa kiinnittää huomiota tarkemmin. Mahdollisimman tarkka sekä perusteltu kassavirtalaskelma avustaa yrityksiä kriisissä navigointiin.

Taloudellisesti haastavammissa tilanteissa vapaan kassavirran hyöty siirtyy yritysarvon ja eri laajentumisvaihtoehtojen nykyarvon tarkastelusta itse liiketoiminnan operatiivisen pyörittämisen skenaariotyökaluksi. Voidaan tehdä joko kuukausittaisia, kvartaali tai vuosittaisia laskelmia vapaalle kassavirralle. Limittämällä tähän eri skenaarioita saadaan tietoon, miten saamisien saapumisajankohta sekä lyhytaikaisten velkojen takaisinmaksu odotetusta poikkeavasti tulisi vaikuttamaan yrityksen kassaan eri kuukausina. Käyttöpääomassa voidaan huomioida miten osan tai kaiken saamisen siirtyminen asiakkaan maksuvaikeuden takia vaikuttaa omaan kassatilanteeseen. Markkinatilanteessa, jossa käteinen on kuningas, vapaan kassavirran mallinnuksella voidaan määrittää alueita, joista rahaa voidaan irrottaa kassaan ja sen kautta saadaan tarkin kuva siitä, kuinka kauan yrityksen tase ja sisään tulevat rahavirrat edesauttavat yritystä yli poikkeuksellisesta markkinatilanteesta.

Käytännössä kassavirtaa mallinnetaan luomalla näkemys yrityksen liikevaihdon kehityksestä sekä odotetuista liiketoiminnan kustannuksista. Kantaa joudutaan ottamaan myös vuosittaisiin korvausinvestointeihin, ja yrityksen mahdollisiin kasvuinvestointeihin. Näiden lisäksi tulee selvittää yrityksen verotusaste sekä käyttöpääoman tarvetta tulevaisuudessa normaalin liiketoiminnan pyörittämiseen.

Saamisien kierto ja muut käyttöpääoman erät jäävät usein vähemmälle huomiolle tuloslaskelmassa ja kirjanpidon kassavirrassa vaikkakin ne saattavat olla merkittävä etu tai riski yrityksen liiketoiminnan rahavirroille. Esimerkiksi taloudellisen shokin aikana laskeva liikevaihto voi vapauttaa varoja käyttöpääomasta, ja siten helpottaa kassatilannetta. Vapaata kassavirtaa mallintamalla saadaan tarkin kuva siitä, miten käyttöpääoman muutokset vaikuttavat yrityksen toimintaan. Käyttöpääoman rakenne riippuu liiketoimintamallista, joten vaikutukset ovat yksilöllisiä. Lisäksi markkinahäiriö voi muuttaa esimerkiksi asiakkaiden maksukäyttäytymistä, jolloin käyttöpääomaan sitoutuneet varat voivat kasvaa normaaliin verrattuna paljonkin. Taloudellisesti vaikeina aikoina voidaan myös identifioida niitä eriä joista voidaan vapauttaa rahaa muuttamalla käyttöpääoman tasoja.

Kassavirtamalli ei ole historiaan perustuvien taloustietojen lineaarinen ekstrapolointi eteenpäin muutamalla kuukaudella tai vuodella. Arvauksien tai historiallisien keskiarvojen sijaan nämä oletukset tulisi perustua aiemmin mainittuun loogisen ajatusketjun perusteltuihin oletuksiin ja tuloksiin.

Loogisen päättelyn ja eri oletusten tuloksena muodostuu yrityksen varovainen ja positiivinen skenaario sekä todennäköisin kehityssuunta. Operatiivinen johto voi käyttää tätä tietoa määrittääkseen tavoiteltavan kehityssuunnan ja esimerkiksi tarvittavan velan määrän. Tämän taloudellisen kehityksen vektorin suunnan ymmärtämällä voidaan ripeämmin identifioida ne toimet, jotka ovat kustannuksiltaan liian suuret tai riskipitoiset ja joiden nykyarvo ei toteuta yrityksen tavoitteita. Vapaan kassavirran mallintaminen edesauttaa siis yrityksen kykyä kysyä ”mitä jos” kysymyksiä. Kun yritys paremmin ymmärtää negatiivisimman ja positiivisimman kehityssuuntansa, voi se tarkemmin tähdätä strategiansa näiden rajoitteiden sisään.

Vapaata kassavirtaa voidaan hyödyntää muutenkin kuin nykyliiketoiminnan tarkasteluun. Markkinaosuuden kasvattamisen strategioissa tulisi selvittää miten se toteutettaisiin maksimoimalla nykyarvo. Toimialan dynamiikkaa tarkastelemalla saadaan selville onko markkinaosuuden kasvattaminen parhaiten toteutettavissa kustannusjohtajuudella, markkinaosuuden ostamisella yrityskaupoin tai kohdistamalla resursseja myynnin ja markkinoinnin tuomaan liikevaihdon kasvuun. Puhtaasti euroissa mitattuna näihin kysymyksiin vastaaminen joidenkin yritysten osalta voi olla jopa yksinkertaista, mutta vasta kun investoinnin vaihtoehtoiskustannuksiin, eurojen ajoitukseen sekä siihen liittyvä tuottovaatimus on laskettu, saadaan nykyarvoja tarkastelemalla selville parhaat ja tuottavimmat keinot edetä liiketoiminnassa. Tarkalla vapaan kassavirran laskelmalla, jossa eri vaihtoehtojen kassavirrat diskontataan oikein, voidaan verrata esimerkiksi orgaanisen kasvun strategian nykyarvoa verrattuna saman liikevaihdon saavuttamiseen yritysostoin. Laskemalla kaikkien muiden toteutettavissa olevien vaihtoehtojen nykyarvo saadaan myös tietoon, jos yrityksen olisi syytä jättää toteuttamatta laajentumishaaveet yhdellä toimialalla ja siirtää resursseja toiseen paremman nykyarvon omaavaan segmenttiin. Näihinkin tarkoituksiin vapaa kassavirta on tärkein työkalu.

Seuraavassa artikkelissamme tarkastelemme rahoittajien roolia ja yritysarvoa omistajan näkökulmasta ja miten nämä sidosryhmät käyttävät vapaata kassavirtaa yrityksien arvioimiseen.

Henri Rosenberg
Associate

Lisää tietoa yritysjärjestelyistä ja omistajan tuoton parantamisesta

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Yritysarvo on tehokas mittari myös kriisitilanteissa

Aktiivinen omistaja seuraa arvonkehitystä kaikissa tilanteissa, myös ja erityisesti syvimmän kriisin keskellä. Koska yrityksen arvo on kaikkien tulevien tuottojen nykyarvo, se on tehokas mittari juuri siksi, että se huomioi kattavasti tuleviin rahavirtoihin liittyviä tekijöitä.

Kollegani Erkki Hietalahden artikkeli ”Tee yrityksen arvonkehityksen riskit näkyviksi” on pysyvästi ajankohtainen. Siinä tarkastellaan, kuinka yrityksen arvoa ja arvonkehitystä voi ja pitää arvioida kassavirtaperusteisesti ja millaisten työkalujen avulla tulevaisuuden kassavirrat ja niihin liittyvät riskit saadaan tehtyä näkyviksi. Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä.

”Yrityksen arvo on kaikkien tulevien tuottojen nykyarvo. Arvonkehityksen tarkastelu on kattava tapa, joka huomioi vaihtelut eli asettaa esimerkiksi kannattavuus- tai tappiopiikit oikeisiin mittasuhteisiin. Syväkään tilapäinen kuoppa ei nollaa arvoa eikä yksittäinen huipputulos arvoa moninkertaista. Tämä on olennaisen tärkeää muistaa tilanteessa kuin tilanteessa.”

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

Kun haluat pohtia omistajan eri vaihtoehtoja, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä.

Tee näin, kun tavoitteena on yrityksen myynti 5 vuoden kuluessa

Kun omistajatavoitteena on toteuttaa yritysjärjestely mieluummin 0-5 vuoden kuin 5-10 vuoden aikaikkunassa, on erityisen tärkeää pysähtyä pohtimaan asiaa tarkemmin juuri nyt.

Yrityskaupan paras ajoitus löytyy kokonaisarviona näistä osatekijöistä:

  1. Omistajien tavoitteet – Mitkä ovat omistajien tavoitteet yritystoiminnalle? Ja mitkä olisivat ne ehdot, joilla oltaisiin valmiita tekemään kauppaa? Parhaat tulokset saadaan siten, että yrityskauppaprosessissa ostajille ei esitetä ehtoja, vaan ne selvitetään hakemalla tarjouksia ennakkoon tunnistetuilta ostajakandidaateilta.
  1. Yrityksen liiketoiminnan näkymä tulevaisuuteen – Kehittyykö yrityksen toiminta toimialan kehitykseen verrattuna vahvemmin vai heikommin? Ollaanko yrityksen omalla ”huipulla” vai matkalla sinne? Muista, että matkalla huipulle kassavirran tulevaisuudennäkymät ovat aina paremmat kuin silloin kun huippu on jo saavutettu.
  1. Talouden yleinen tilanne ja näkymä tulevaisuuteen – Myönteinen talouden tilanne lisää yrityskauppa-aktiviteettiä. Alhainen korkotaso ja rahoituksen saatavuus ovat merkittävä tekijä yrityskauppojen toteutumiselle. Esimerkiksi viimeaikaiset talousennusteet ennustavat lähivuosille nykyistä hiljaisempaa yrityskauppa-aktiviteettiä.
  1. Mahdollisten ostajien tavoitteet – Kauppaan tarvitaan aina kaksi osapuolta. Ovatko mahdolliset tärkeät ostajakandidaatit aktiivisia ja sopiiko myytävän yrityksen toiminta ostajien toiveisiin ja tavoitteisiin?
  1. Yritysjärjestelyhankkeelle on varattava aikaa 2-4 vuotta – Itse kauppaprosessiin on syytä varata yksi vuosi ja kaupan jälkeen on syytä varautua noin vuoden siirtymäkauteen. Joissain tilanteissa hyvän kaupan aikaansaamiseksi myyjien kannalta voi olla järkevää varautua olemaan mukana toiminnassa kaupan jälkeen pidempäänkin, esimerkiksi kaksi-kolme vuotta.

 

”Vielä ei ole oikea hetki, pian yritys on arvokkaampi –lause on usein kuultu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että näkymä tulevaisuuteen on tärkeämpi kuin menneet tulokset. Niin yrityksen kuin talouden yleisten tekijöiden suhteen. Esimerkiksi yrityskauppa-aktiviteetti on edelleen korkealla tasolla. Avainkysymys on siis se, kuinka kauan uskoo tämän tilanteen jatkuvan?”

 

Lisää tietoa löydät julkaisuistamme:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Kuusi tärkeää asiaa yritysjärjestelyä harkitsevalle omistajalle

Yrityskauppa on usein ainutkertainen tapahtuma ja kaupan halutaan toteutuvan parhain mahdollisin ehdoin – niin taloudellisesti kuin muutenkin. Tässä artikkelissa on kiteytetty kuusi tärkeää asiaa yritysjärjestelyä harkitsevan omistajan pohdittavaksi.

Kuten minkä tahansa kaupan, yrityskaupan onnistuminen edellyttää aktiivista otetta, eikä odottelu riitä hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Tämä on tärkeää silloin kun kaupalle asetetaan vaatimuksia ja halutaan löytää omien tavoitteiden mukainen ostaja sekä mieluisat ehdot.

Aktiivista vaihetta kuitenkin edeltää omistajien harkinta, jonka aikana käydään läpi nämä hyvän kaupan taustalla olevat perusasiat:

  1. Selkeät tavoitteet lähtökohtana – Mitkä olisivat ne ehdot, joilla oltaisiin valmiita tekemään kauppaa? Huomaa, että tavoitteita tarvitaan vain yrityskauppahankkeen edellytysten ja mahdollisuuksien arviointiin, eikä ostajille saa esittää hintalappua, vaan omistajien tavoitteiden täyttyminen selvitetään hakemalla tarjouksia ennakkoon tunnistetuilta ostajakandidaateilta.
  1. Henkinen valmius – Onko omistajilla valmius tehdä kauppaa, kun pöydällä on asetetut tavoitteet täyttävä tarjous. Kaikkien päätöksentekoon liittyvien näkökulmien käsittely on tärkeää – myös mahdollisten pelkojen. Tätä aihepiiriä on käsitelty artikkelissamme ”Mitä muut ajattelevat, jos myymme yrityksen?”, artikkelin löydät kokonaisuudessaan tästä.
  1. Ajoituksen valinta – Myynneissä oikeaa ajoitusta ei katsota kalenterista vaan toimitaan silloin kun ostajien odotukset ovat korkeimmillaan. Kokonaisharkinta kaikkien osatekijöiden suhteen: Omistajien tavoitteet, toimialan ja talouden yleinen tilanne, myytävän yrityksen tilanne, ostajien tilanne ja hankkeen vaatima 1-4 vuoden aikataulu. Ajoituksesta olemme julkaisseet erillisen artikkelin ”Yrityksen myynnin oikea ajoitus”, voit lukea artikkelin tästä.
  1. Vaihtoehtojen selvittäminen – Kuinka haetaan tarjouksia useammalta mahdolliselta ostajalta? Oikein valittu toimintatapa auttaa löytämään ostajia, joilla voi olla jopa etukäteen todennäköisimpinä pidettyjä ostajia suurempi intressi omistajien toivomusten mukaisen kaupan toteuttamiseen.
  1. Arvon osoittaminen ostajille – Ostajat ostavat aina tulevaisuutta ja siksi yrityksen arvo on erilainen jokaiselle ostajalle. Näin on tärkeää varmistaa uskottava ja todisteellinen arvon osoittaminen kullekin ostajalle ymmärrettävällä tavalla. Tämä vaatii syvää ymmärrystä yrityksen ja toimialan lisäksi järjestelyosapuolien intresseistä. Tarvitaan järjestelmällistä työtä, erilaisten työkalujen käyttöä sekä osaamista tehtäessä perusteltujen johtopäätöksiä, joita hyödynnetään yrityskaupan eri vaiheissa.
  1. Tarkoituksenmukaisen toimintatavan valinta – Yritysjärjestelyhanke vaatii resursseja, joita on pystyttävä varaamaan riittävästi. Toimintatavan valinnan perusteena tulee olla se, kuinka parhaiten kyetään osoittamaan arvo kullekin vaihtoehtoiselle ostajalle siten, että samanaikaisesti ylläpidetään liiketoiminnan myönteistä kehitystä.

”Toimintatavan valinta on tärkeä päätös omistajalta. Vaihtoehtoja on passiivisesta odottelusta proaktiiviseen yrityskauppaprosessiin. Tärkeimpänä valintakriteerinä tulisi olla se, mikä on sopivin tapa osoittaa yrityksessä oleva arvo vaihtoehtoisille ostajille – ostajien kansallisuudesta riippumatta. Kannattaa myös muistaa, että oikein valittu toimintatapa myös auttaa löytämään ostajia, joilla voi olla jopa etukäteen todennäköisimpinä pidettyjä ostajia suurempi intressi omistajien toivomusten mukaisen kaupan toteuttamiseen.”

Lisää tietoa löydät esimerkiksi näistä julkaisuistamme:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

Kun haluat pohtia omistajan eri vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä.

Omistajatavoite luo arvoa

Omistajatavoite tai -profiili antaa suunnan yritykselle. Tälle pohjalle luodaan sekä orgaaniset että epäorgaaniset arvoa kasvattavat toimet. On tärkeää ymmärtää mistä tullaan ja mihin ollaan menossa.

Omistajatavoite luo arvoa – Erkki Hietalahti, Nordic Growth (haastatteluun perustuva artikkeli Omistajuus -julkaisussa 11/2019, teksti Joonas Ranta ja kuva Juha Arvid Helminen)

Kasvollinen omistaja luo arvoa liiketoiminnalle määrittelemällä tavoitteensa omistajan roolissa. Kun yrityksellä ei ole vastaavia kasvoja, nousee omistajatavoitteen määrittely suureen arvoon. Pörssilistatuissa yrityksissä omistajatavoitteesta tuleekin omistajaprofiili, sillä hitaasti profiilin mukaiset omistajat syrjäyttävät ne, joiden profiiliin yrityksen suunta tai toiminta ei sovi.

Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan Nordic Growth -sivustolla tästä.

Erkki Hietalahti
Partner
040 578 4110

Yrityksen arvo nyt ja viiden vuoden kuluttua – Miksi tieto on tärkeä?

Yrityksen arvo on tulevien kassavirtojen nykyarvo. Siis kaikkien tulevien rahavirtojen summa korjattuna erilaisilla tulevaisuuteen liittyvillä riskitekijöillä. Omistajille arvo realisoituu vain joko osinkojen tai yritysjärjestelyjen kautta.

Yrityksen arvo ei kehity pelkästään omistajien ajatuksien ja toiveiden voimalla. Siihen, mikä yrityksen arvo on esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, vaikutetaan erilaisilla konkreettisilla arvonkasvun toimenpiteillä. Yritysarvo on siten hyvin kattava mittari, joka suorastaan pakottaa omistajia pohtimaan kaikkia yritystoiminnan eri osa-alueita. Samalla tulee käsiteltyä taloudellisen arvon lisäksi toiminnan yleiseen arvopohjaan liittyviä seikkoja.

Tieto yrityksen arvosta ja sen kehittymisestä auttaa valitsemaan sopivimman omistajatavoitteen viiden vaihtoehtoisen tavoitteen joukosta: 1) Pidä, 2) Pidä ja kehitä, 3) Liittoudu, 4) Kehitä ja myy tai 5) Myy.

Koska tulevien tuottojen näkymä riippuu aina tarkastelijasta, yrityksen arvo voi olla erilainen osinkomielessä ja myyntimielessä. Yrityskauppojen ja arvonkasvun ammattilaisten kanssa käytävät keskustelut selventävät sitä, mikä yrityksen arvo eri tilanteissa voisi olla ja kuinka ennusteen arvon kehittymisestä tulisi vaikuttaa tehtäviin valintoihin.

 

 ”Vaikka omistajanakin tehdään monia päätöksiä tunnepohjalta, niin harvoin tiedosta on haittaa. Selkeä näkemys yrityksen nykyisestä arvosta, ja siitä kuinka se todellisuudessa kehittyy esimerkiksi mahdollista myyntiä varten, on äärimmäisen tärkeää. Tässä suhteessa törmäämme turhan usein virheellisiin päätelmiin ja niistä seuraaviin huonoihin päätöksiin.”

Lisää tietoa löydät julkaisemastamme oppaista:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Vaihtoehtoina yrityksen myynti tai arvonkasvu

Omistajien vaihtoehtoisia tavoitteita yritystoiminnalle on 1) Pidä, 2) Pidä ja kehitä, 3) Liittoudu, 4) Kehitä ja myy tai 5) Myy.

 

Omistajan tuoton näkökulmasta kehittäminen tarkoittaa arvon kasvattamista joko vahvempaa osinkovirtaa tai korkeampaa myyntihintaa varten. Arvon kasvattaminen ei tarkoita ruosteisen auton maalaamista vaan arvoa rakennetaan todellisin toimenpitein. Niin ikään toimenpiteiden valinta usein eroaa tavoiteltaessa osinkoja tai yrityksen myyntiä. Haluttuihin tavoitteisiin pääseminen varmistetaan huolellisesti rakennetun arvonkasvuohjelmalla, joka vastaa kysymyksiin a) kuinka paljon arvoa on tarkoitus kasvattaa, b) kenelle eli osingonsaajalle vai myyntiä ajatellen ja c) missä ajassa?

Arvonkasvu on perusedellytys hyvälle yrityskansalaisuudelle sekä lisäarvon tuottamiselle yrityksen eri sidosryhmille. Toisaalta on selvää, että arvon kasvattaminen ei tapahdu itsestään ja sisältää aina riskejä, jotka omistajien täytyy olla valmiita ottamaan. Mikäli arvonkasvun edellyttämiä toimenpiteitä eikä riskejä olla valmiita ottamaan, ei myöskään myyntihinta pelkästään odottelemalla parane.

 

”Vapaassa yhteiskunnassa omistajat voivat tehdä yritystoiminnallaan aina oman tahtonsa mukaisesti. Ajoittain on kuitenkin hyvä pohtia, varmistetaanko yritystoiminnan paras mahdollinen arvonkehitys nykyomistuksessa? Mikäli myönteisen kehityksen varmistamiseksi tarvitaan leveämpiä hartioita, voi yritystoiminnan myyminen tai liittoutuminen olla paras vaihtoehto kaikkien sidosryhmien kannalta.”

 

Lisää tietoa löydät julkaisemastamme oppaista:

 

Erkki Hietalahti
Partner
040 578 4110

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Katsaus – Pääomasijoittajien rooli yrityskauppamarkkinalla kasvanut

Tässä katsauksessa käsitellään 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana julkistettujen yrityskauppojen määrän kehitystä, joissa ostettava-/kohdeyritys on rekisteröity Pohjoismaihin. Mukana ovat kaikki julkistetut yrityskaupat, jolloin pienimmät julkistamattomat kaupat jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle. Fokus on enemmistökaupoissa.

 

Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana julkistettiin 544 Pohjoismaihin kohdistunutta yrityskauppaa, joka on vuodentakaiseen verrattuna 368 kappaletta vähemmän (-40 %).  Laskua oli jokaisen Pohjoismaan osalta, mutta selkeimmin Ruotsissa, jossa kauppojen määrä lähes puolittui 212 kappaleeseen. Tanskassa ja Norjassa laskua oli noin 30 ja 40 %:n verran. Suomeen kohdistuneet kaupat vähenivät noin seitsemälläkymmenellä 167 kappaleeseen (-30 %).

Kohdemaana Ruotsin osuus Pohjoismaiden yrityskaupoista on tyypillisesti ollut suuri, keskimäärin noin 45 %:n tienoilla vuosina 2016-2018. Suomen vastaava osuus on ollut noin 25 %, joka on tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden osalta noussut yli 30 prosenttiin. BKT-mittaria käyttäen Suomen asema Pohjoismaisten yrityskauppojen kohdemaana on korostunut edelleen. Suomen vuoden 2018 markkinahintainen bruttokansantuote oli muita Pohjoismaita selvästi pienempi, noin puolet Ruotsin, kaksi kolmasosaa Norjan ja 80 % Tanskan vastaavista. Suomeen kohdistuneet yritysjärjestelyt sen sijaan olivat noin 80 % Ruotsin, 240 % Norjan ja 160 % Tanskan kauppamääriin verrattuna. Suhteessa BKT:hen suomalaiset yritykset ovat olleet muita pohjoismaalaisia hanakammin ostokohteina.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät, kohdeyritys rekisteröity Suomeen tai muihin Pohjoismaihin (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Maailmanlaajuisesti yrityskauppoja toteutettiin ensimmäisen puolen vuoden aikana 15 876 kpl (-4 051, -20 %), josta Eurooppaan kohdistui 5 806 (-3 086, -35 %). Euroopan osuus kohdealueena globaaleista yrityskaupoista oli näin ollen 37 % ja Pohjoismaiden 3 %. Epävarmuuksia markkinoilla ovat aiheuttaneet etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, sekä pitkään kypsynyt brexit-soppa. Myös makrotekijät vaikuttavat, kuten kehittyneiden talouksien hitaat kasvuennusteet ja Kiinan talouskasvun hiipuminen. Toisaalta matalat korot ja hyvä rahan saatavuus, ml. pääomasijoittajien varat, tukevat yrityskauppojen toteuttamista.

Kauppamäärien reilusta laskusta huolimatta Pohjoismaihin kohdistuneiden yrityskauppojen kokonaisarvo, lähes 23 mrd. euroa, oli lähellä edellisvuosien tasoa. Euromääräinen mittari on suuntaa antava, sillä suurimmat yksittäiset kaupat voivat aiheuttaa vuosien välillä huomattaviakin vaihteluita. Kappalemääräinen mittari on parempi indikaattori etenkin pk-yrityksiin kohdistuvasta yrityskauppa-aktiviteetista. Kuluvana vuonna rahamäärä on kuitenkin jakautunut hieman tasaisemmin. Viiden ja kymmenen suurimman kaupan osuudet kokonaisarvosta olivat 33 ja 56 %, verrattuna edellisvuoden 55 ja 70 %:iin (H1 2017 lähempänä kuluvan vuoden tasoa).

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät, kohdeyritys rekisteröity Suomeen tai muihin Pohjoismaihin (Zephyr, Bureau Van Dijk)

2019 ensimmäisen vuosipuoliskon suurin julkistettu kauppa oli laajakaistaverkkotoimija IP-Only AB:n omistuksen siirtyminen pääomasijoittaja EQT:n Mid Market ja Mid Market Europe rahastoilta Infrastructure rahastolle noin 1,8 mrd. euron hintaan.[1] EQT oli myyjän paikalla myös Pohjoismaiden toiseksi suurimmassa järjestelyssä, reilu 1,6 mrd. euroa, jossa pääomasijoittaja Thomas H. Lee Partners, L.P. osti portfolioonsa norjalaisen Autostore AS:n.[2] Suurimpien järjestelyiden joukossa oli myös monia muita pääomasijoittajien julkistamia yritysostoja.

Suurin transaktio, jossa oli suomalainen kohdeyritys, oli Telenorin huhtikuussa julkistama teleoperaattori DNA:n 54 prosentin enemmistöosuuden osto 1,5 mrd. euron kauppahintaan.[3] Sittemmin Telenor on hankkinut lähes kaikki DNA:n osakkeet.[4] Suurin suomalaisen yrityksen toteuttama järjestely, arvoltaan yli 1,3 mrd. euroa, oli IT-palvelutoimija Tiedon ja EVRY:n sulautumisilmoitus.[5] Yli 100 milj. euron yritysostoihin ylsivät myös Metso, Valmet ja Ramirent. Kohteina olivat kanadalaiset yritykset McCloskey International Ltd (liikuteltavien murskaus- ja seulontalaitteiden valmistaja)[6], Groupe Laperriere & Verreault Inc. (teknologian ja palveluiden toimittaja sellu- ja paperiteollisuudelle)[7] sekä ruotsalainen Stavdal AB (konevuokraus).[8] Reilu kaksi kuukautta Stavdal yrityskaupan jälkeen Ramirent itse toimi Loxam S.A.S.:n lähes 1 mrd. euron yritysostokohteena.[9]

Toimialat, joilla aktiviteetti kasvanut

Kohdeyrityksien toiminnan mukaan tarkasteltuna yritysostoja tehtiin 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisvuoteen verrattuna vähemmän tai noin saman verran useimmilla toimialoilla. Pohjoismaisella tasolla poikkeuksia olivat mm. painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (+4 kpl), vuokraus ja leasingtoiminta (+4 kpl), lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus (+3 kpl), koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (+2 kpl), kalastus ja vesiviljely (+2 kpl) sekä kulttuuri- ja viihdetoiminta (+2 kpl). Suomen osalta usealla yllä olevista toimialoista transaktioiden määrä kasvoi, sekä tukkukaupassa (+4 kpl ml./pl. moottoriajoneuvot), paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa (+2 kpl).

Kuvio – Toimialat, joilla kasvua Pohjoismaihin kohdistuneissa yrityskaupoissa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Toimialat, joilla kasvua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Toimialat, joilla kasvua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Esimerkkejä yllä olevien toimialojen yrityskaupoista, joissa on suomalaisia osapuolia, ovat aiemmin mainitut Ramirentiin liittyvät Loxam ja Stavdal järjestelyt, pääomasijoittaja MB Rahastojen tapahtumatoimisto Tapauksen enemmistöosuuden osto, katsastustoimija E. Valjakka Oy:n myynti Autokatsastus Lappeenranta Oy:lle, Hartwallin kahvilaitteiden huoltoyhtiö Espresso Services Europe hankkiminen, sekä Arctechin Helsingin telakan liiketoiminnan myynti Algador Holdings Ltd:lle.

Painotoimialalla kaikissa Pohjoismaissa julkistetuissa kaupoissa osapuolina oli pelkästään suomalaisia toimijoita. PunaMusta hankki Satavisionin printtiliiketoiminnan ja SP-Painon liiketoiminta siirtyi Hämeen Kirjapainolle. Niukasti tämän katsauksen yllä olevien lukujen ulkopuolelle jäi PunaMustan emoyhtiö PunaMusta Media Oyj:n 1.7.2019 julkistama Hämeen Kirjapainon koko osakekannan osto 10 milj. euron kauppahintaan.[10] Hämeen Kirjapainon vuoden 2018 liikevaihto oli noin 11 milj. euroa (SP-Painon 3/2019 liikevaihto yli 3 milj. euroa). Digipuristuksessa olevassa painoliiketoiminnassa suurempien kokonaisuuksien hakemisen skaalaetuineen voi nähdä luontevana. Ostettujen yhtiöiden ja liiketoimien tuloskunto on pääosin ollut heikko – liikevoitto alle 5 % liikevaihdosta, tai negatiivinen (esim. SP-Paino Oy). Hämeen Kirjapainon tuloskunto sen sijaan oli hyvä (vuoden 2018 liikevoitto 14 % liikevaihdosta).

PunaMusta Media-konsernin vuoden 2018 liikevaihto oli noin 88 milj. euroa ja liikevoittoprosentti 0,8. Hämeen Kirjapaino-yritysoston jälkeen PunaMusta Media ilmoitti elokuussa käynnistävänsä yt-neuvottelut koskien PunaMusta, Erweko ja Faktor tytäryhtiöitä (kaikissa yhtiöissä edellisen tilikauden liikevoitto-% ollut heikko).[11] Suunnitelluilla toimilla PunaMusta Media hakee noin 2,5 milj. euron vuosittaisia säästöjä. Konsernin muita yhtiöitä pyritään näin ollen valjastamaan lähemmäksi Hämeen Kirjapainon saavuttamaa tuloskuntoa.

Vuoden 2018 H2 aikana painotoiminnassa nähtiin 11 kauppaa Pohjoismaissa, joista 7 oli suomalaisia kohdeyrityksiä. Vuodenvaihteen jälkeen selviää vuoden 2019 toisen puoliskon saldo.

Eniten laskeneet toimialat

Pohjoismaihin kohdistuneista yrityskaupoista suurinta laskua on nähty vähittäiskaupassa (-25 kpl, pl. moottoriajoneuvot), muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (-23 kpl), ohjelmistoissa ja siihen liittyvässä konsultoinnissa (-23 kpl), arkkitehti- ja insinööripalveluissa (-20 kpl), sekä tukkukaupassa (-20 kpl, pl. moottoriajoneuvot) jossa Suomen kehitys on eronnut muiden Pohjoismaiden kehityksestä.

Kuvio – Suurinta laskua Pohjoismaihin kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Suurinta laskua Pohjoismaihin kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Suurinta laskua Pohjoismaihin kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Suomessa hoivakohun runteleman sosiaalipalveluiden (ml. sosiaalihuollon avopalvelut) kauppamäärät putosivat yhteensä 18 kappaleen verran vuodentakaiseen verrattuna. Esimerkiksi Esperi Care ei 2019 tammikuun Syvälammen Palvelukodin oston jälkeen julkistanut yhtäkään kauppaa kesäkuun loppuun mennessä, verrattuna edellisvuoden neljään järjestelyyn (2017-2018 aikana Esperi Care julkisti yhteensä 16 yritysostoa sosiaalipalvelualalla). Attendo sen sijaan julkisti kolme kauppaa H1 2019 aikana.

Nähtäväksi jää miten kaavailtu 0,7:n hoitajamitoitus, jonka rahoitus ja resursointi on tosin vielä auki, sekä sote-uudistukset laajemmin vaikuttavat toimialan yrityskauppoihin pidemmällä aikavälillä.[12] Aktiivisuus kauppamäärien osalta vaikuttaisi kuitenkin olevan hiipumaan päin – tähän mennessä vuoden 2019 toisella puoliskolla Suomessa on julkistettu vain muutama järjestely terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla. Terveysalan suurimmat toimijat lähestyvät miljardin euron liikevaihtoa.[13]

Kuvio – Suurinta laskua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Suurinta laskua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Suurinta laskua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Pohjoismaisten toimijoiden julkistamat yritysostot

Pohjoismaisten yhtiöiden julkistamat yritysostot vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla laskivat edellisvuoteen verrattuna 351 kappaleella 592:een (-37 %). Suomen osalta laskua oli 59 kappaleen verran 160:een (-27 %). Myös muissa Pohjoismaissa julkistetut yritysostot vähenivät vertailukauteen nähden, joskin lasku selittyy pääosin Ruotsiin rekisteröityjen toimijoiden noin kahdensadan kappaleen (-44 %) pienemmistä julkistusmääristä.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät, joissa ostava yritys toimii Suomessa tai muussa Pohjoismaassa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuten kohdeyrityksien tapauksessa, Ruotsin osuus Pohjoismaisten toimijoiden julkistamista yrityskaupoista on tyypillisesti ollut suuri, keskimäärin noin 50 %:n tienoilla vuosina 2016-2018. H1 2019 osalta osuus oli noin 44 % (262 kpl). Suomen osuus (27 %) on tässäkin kategoriassa Norjaa (12 %) ja Tanskaa (17 %) suurempi. Pohjoismaista Ruotsi on ollut selvästi netto-ostajan asemassa, vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon osalta 50 kpl verran. Tämä selittyy osaltaan sillä, että suuret kansainväliset konsernit toteuttavat osaksi yrityskauppoja Ruotsissa sijaitsevien Pohjoismaiden pääkonttoriensa kautta. Esimerkiksi, aiemmin esitetty Jin Jiang Internationalin Aplite Holdings AB:n kautta julkistettu Radisson Hospitality AB:n yritysosto. Kuten 2018, Suomi oli kuluvan vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden osalta Pohjoismaista suurin yrityksien nettomyyjä (-7 kpl). Norjalla nettomäärä oli nolla ja Tanskalla -4 kpl.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät, ostava yritys toimii Pohjoismaissa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Vuoden 2019 alkupuoliskon yrityskauppojen, joissa ostava yritys on rekisteröity Pohjoismaihin, kokonaisarvo jäi reippaasti vuodentakaisesta. 2017 kokonaisarvo ylittyi kuitenkin yli 7 mrd. eurolla. Suurin osa Pohjoismaisten toimijoiden tekemistä yritysostoista kohdistuu maan rajojen sisäpuolelle tai muuhun Pohjoismaahan. Pohjoismaiden ulkopuolelle kohdistuneista kaupoista suurin oli logistiikka-alan DSV:n ja Panalpinan välinen kauppa.[14] Muita vastaavia yli 300 milj. euroa ylittäviä transaktioita on esitetty alla.

Pääomasijoittajien merkitys kasvanut

Toisin kuin teollisten toimijoiden kohdalla, pääomasijoittajien Pohjoismaihin kohdistuneiden buyout-sijoituksien määrä oli 2019 ensimmäisellä puoliskolla lähellä edellisvuosien tasoa. Näin ollen pääomasijoittajien osuus, lähes 11 %, Pohjoismaihin kohdistuneista yritysjärjestelyistä on kasvanut selvästi. Pääomasijoittajien rooli on korostunut etenkin suurimmissa yrityskaupoissa. Kuten aiemmin esitetystä taulukosta selviää, Pohjoismaihin kohdistuneista ja arvoltaan yli 300 milj. euron transaktioista lähes puolessa (10 kpl) ostajana toimi pääomasijoittaja. Vallitsevassa taloustilanteessa pääomasijoittajien merkitys yrityskauppamarkkinalla tuskin vähenee, jota tukee tähän hetkeen ulottuvat H2 2019 aikana julkistetut yrityskaupat. Pääomasijoittajat ry:n mukaan vuonna 2018 kotimaisissa buyout-rahastoissa oli yli 1,7 mrd. euroa rahaa.[15] Yritysostotyyppiset buyout-sijoitukset suomalaisiin yrityksiin olivat arvoltaan yli 1,1 mrd. euroa.

 

LISÄÄ TIETOA YRITYSJÄRJESTELY- JA ARVONKASVUMAHDOLLISUUKSISTA

Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta yrityskauppa- tai arvonkasvupalveluihin tällä tai jollakin toisella toimialalla niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.

[1] EQT AB: https://www.eqtgroup.com/news/Press-Releases/2019/eqt-infrastructure-acquires-ip-only-the-leading-alternative-provider-of-fiber-based-data-communication-services-in-sweden/

[2] Business Wire, Inc.: https://www.businesswire.com/news/home/20190619005791/en/Thomas-H.-Lee-Partners-Announces-Acquisition-AutoStore

[3] Telenor ASA: https://www.telenor.com/media/press-release/telenor-to-acquire-majority-stake-in-the-finnish-telecom-operator-dna

[4] Telenor ASA: https://www.telenor.com/investors/ostotarjous-dna-oyjn-osakkeista/

[5] Tieto Oyj: https://campaigns.tieto.com/fi/tietoevry

[6] Metso Oyj: https://www.metso.com/fi/uutiset/2019/6/metso-kiihdyttaa-kasvuaan-kivenmurskausmarkkinoilla-ostamalla-mccloskeyn/

[7] Valmet Oyj: https://www.valmet.com/media/news/press-releases/2019/valmet-strengthens-its-stable-business-by-acquiring-glv-a-global-provider-of-technologies-and-services-to-the-pulp-and-paper-industry/

[8] Ramirent Oyj: https://www.ramirent.com/news/releases/ramirent-ostaa-stavdal-abn-ja-nousee-ruotsin-konevuokrausmarkkinan-johtavaksi-yhtiksi-2084736?locale=fi

[9] Ramirent Oyj: https://www.ramirent.com/news/releases/loxam-sas-julkistaa-ramirent-oyjn-hallituksen-suositteleman-julkisen-kteisostotarjouksen-kaikista-ramirent-oyjn-osakkeista-2113716?locale=fi

[10] Hämeen Kirjapaino Oy: https://www.hameenkp.fi/punamusta-media-osti-hameen-kirjapainon-yhteinen-palvelutarjonta-kasvaa/

[11] PunaMusta Media Oyj: https://www.punamustamedia.fi/punamusta-media-konserni-aloittaa-yt-neuvottelut/

[12] Yle: https://yle.fi/uutiset/3-11002755

[13] Alma Talent Oy: https://www.talouselama.fi/uutiset/talouselama-selvitti-terveysyhtiot-tekevat-jatti-investointeja-mutta-ala-on-harvalle-kultakaivos-ja-monet-kyntavat-tappiolla/1f506ee7-d1f3-476d-9400-515ee1effd68

[14] DSV A/S: https://www.fi.dsv.com/about-dsv/press/News/2019/04/Panalpina-and-DSV-agree-to-join-forces

[15] Pääomasijoittajat ry: https://paaomasijoittajat.fi/medialle/#tilastot

Myydä vai pitää yritys? – Kuinka teet päätöksen

Omistajatavoite on eri asia kuin liiketoimintatavoite. Liiketoiminnalle asetettavien tavoitteiden avulla johdetaan yrityksen toimintaa ja omistajatavoite määrittää sen, mitä omistajat yritystoiminnalta haluavat.

Miksi omistajatavoite pitäisi ylipäätään olla olemassa?

”Kun yritys on hyvässä kunnossa, se on samalla hyvä osingonmaksaja sekä arvokas myyntihinnaltaan” -ajatus sisältää vain osatotuuden. Usein vaarana on se, että kaiken optimoinnin tuloksena on ei minkään optimointi.

Omistajatavoitteen tulee olla selkeä siksi, että sen saavuttamiseen vaaditut toimenpiteet osataan valita oikein. Omistajatavoitteiden ero tulee ensisijaisesti näkyviin siinä, mitkä toimenpiteet vievät parhaiten kohti tavoitteen täyttymistä. Esimerkiksi arvon rakentaminen osingonsaajalle tapahtuu usein eri asioita painottaen kuin arvon rakentaminen potentiaaliselle ostajalle. Niin ikään yrityksen myyntiä tavoiteltaessa tarvitaan muutakin kuin ostajien odottelua.

 

”Omistajatkin ovat ihmisiä ja me ihmiset emme tunnetusti tee pelkästään järkeviä päätöksiä. Omistamisen tavoitteiden suhteen järkeily kuitenkin kannattaa. Aloita vaihtoehtojen läpikäynti tiedonhankinnalla – pyydä meidät käymään ja käydään läpi eri vaihtoehdot esimerkiksi myymisen, kehittämisen ja pitämisen välillä yhdessä. Teemme sen aina sitoumuksetta ja veloituksetta. Näin saat hyvän tietopohjan päätöksentekoa varten ja löydät itselle sopivimman ratkaisun omistajana.

 

Lisää tietoa löydät julkaisemastamme oppaista:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä: