Tässä katsauksessa käsitellään autoteollisuuden alihankintatöihin ja ajoneuvojen lisävarusteluihin liittyviä yritysjärjestelyjä, sekä esitetään näkemyksemme niiden päämotiiveista, toimialan kehityksestä ja mahdollisuuksista.
Globaalin autoteollisuuden ydin koostuu henkilöautoja ja hyötyajoneuvoja valmistavien suurien ja monikansallisten yritysten joukosta, joiden markkinat ovat pääosin globaalit. Ydinjoukkoa ympäröi joukko pääjärjestelmien, -koneistojen ja -komponenttien sekä renkaiden toimittajia (kehä 1). Tämän lisäksi toimialalla toimii suuri määrä pienempiä yrityksiä (kehä 2 ja 3), jotka valmistavat ja toimittavat ydinjoukolle erinäisiä erilliskomponentteja.
Vuoden 2015 moottoriajoneuvojen tuotantomäärillä mitattuna Toyota oli maailman suurin valmistaja yli 10 miljoonalla ajoneuvolla ja noin 11,2 % osuudella globaalista kokonaistuotannosta joka nousi yli 90 miljoonaan yksikköön.[1] Seuraavat neljä suurinta valmistajaa olivat Volkswagen, Hyundai, General Motors ja Ford. Viiden suurimman valmistajan osuus kokonaistuotannosta oli 46,4 %, joka on yllättävän vähän ja lisäksi laskenut vuodesta 2014. Ilmeisesti skaalaedut alkavat pienentyä melko nopeasti tuotannon volyymin kasvaessa. Syynä voi tietenkin olla myös kuluttajien tarve erottautua, joka rajoittaa yhden mallin tai merkin potentiaalista markkinaosuutta. Tätä tukee isojen valmistajien suuri määrä eri malleja ja jopa merkkejä. Lähinnä yrityskäyttöön tarkoitetuissa kevyissä hyötyajoneuvoissa viiden suurimman tuottajan osuus nouseekin yhteensä yli 70 % tasolle. Euroopan Unionin määrittelyn mukaan kevyet hyötyajoneuvot eivät painoltaan ylitä 3,5 tonnia. Keskiraskaiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen painoluokat ovat 3,5-15 tonnia ja yli 15 tonnia.[2]
Moottoriajoneuvojen (kaikki kategoriat) valmistuksen maantieteellinen jakautuminen 2015 (ACEA)
Eniten myytyjen ajoneuvokategorioiden lisäksi (ml. henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot) on enemmän erikoistuneita niche markkinoita, joista esimerkkejä ovat eksklusiiviset urheiluautot, matkailuautot, muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot, kuten taksit ja ambulanssit sekä ajoneuvoihin luettavat perävaunut ja puoliperävaunut. Näissä ajoneuvojen valmistus on fragmentoitunutta ja toimijat ovat ajoneuvojen pääluokkiin nähden pääosin pieniä yrityksiä, joiden kohdemarkkinat ovat joko maantieteellisesti tai kohdesegmentin mukaan tarkkaan rajattuja.
Autoalan jälkimarkkinoihin lukeutuvat mm. korjaamotoiminnot, yleiskorjaamotoiminnot (huollot ja muu korjaustyö), kolarikorjaus (kolarikorjaustyöt ja automaalaus), ruosteenestokäsittelyt, varaosatoiminnot (valtuutetut/alkuperäisvalmistajiin kytkeytyvät ja itsenäiset), sijais- ja vuokra-autopalvelut sekä muu mahdollinen auton myynnin jälkeinen toiminta, johon voidaan laskea kuuluvaksi ajoneuvojen lisävarusteluun ja räätälöintiin keskittyviä yrityksiä.[3] Näiden toimijoiden asiakkaisiin lukeutuvat mm. vaihtoauto- ja kuljetusliikkeet sekä julkiset toimijat (esim. puolustusteollisuus) kuluttajien lisäksi. Autoteollisuuden ydintoimijat pyrkivät myös tuottamaan yksilöllisiä ajoneuvoja suoraan kuluttajille käyttämällä massaräätälöintiä ja moduuleja tuotantoprosessissa.
Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan Suomen autoklusterin liikevaihto oli 17,5 miljardia euroa vuonna 2015, josta yli puolet koostui ajoneuvojen tukku- ja vähittäiskaupasta.[4] Ajoneuvojen ja niiden osien valmistus vastaa suoraan toimialaluokituksen 29 volyymia, joka oli 1,6 miljardia euroa. Toimialaan kuuluvat moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus[5], joka ei suinkaan kata kaikkea Suomessa tapahtuvaa ajoneuvojen osien alihankintaa. Muu valmistus on hajallaan eri toimialaluokitusten alla, mutta sen osuus ei arviomme mukaan ole Suomessa kuitenkaan merkittävää.
Autoklusterin liikevaihto 2015, miljardia euroa (Autoalan tiedotuskeskus)
Suomen autoklusterin liikevaihdon kehitys, miljoonaa euroa (Autoalan tiedotuskeskus)
Suomen autoklusterin liikevaihdon kasvu, % (Autoalan tiedotuskeskus)
Kokonaisuudessaan Suomen autoklusterin liikevaihto on vielä kaukana vuoden 2008 huippulukemista (23,9 miljardia euroa), joka johtuu suurimmilta osin laskusta ajoneuvojen vähittäis- ja tukkukaupassa.[6] Kehitys on kuitenkin ollut positiivista vuosien 2014 ja 2015 osalta. Vahvassa kasvussa vuonna 2015 olivat ajoneuvojen ja niiden osien valmistus (10,3 %) sekä ajoneuvojen vuokraus ja leasing (20,9 %). Huomioiden vuoden 2016 kehitys (katso alla), autoklusterin positiivinen kasvutrendi on oletettavasti jatkunut ja voidaan verifioida edellisvuoden lukujen julkistuksen aikoihin.
EU:n 28 jäsenvaltiossa moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus (TOL 29) vuonna 2015 ylsi Eurostatin mukaan 995 miljardin euron liikevaihtoon, josta Suomen osuus oli 0,2 %, yllämainitulla 1,6 miljardin euron liikevaihdolla.[7] Saksan osuus Euroopan toimialan liikevaihdosta on huomattava, noin 44 %, eli 434 miljardia euroa. Vuosien 2011 ja 2015 välisenä aikana toimialan liikevaihto EU-28 tasolla kasvoi keskimäärin 4,3 % vuosittain, joskin vuonna 2015 kasvu kiihtyi 7,5 %. Saksa ja Suomi ovat kasvaneet 2011-2015 keskimäärin vuosittain hieman EU-28 keskiarvoa hitaammin, 3,7 % ja 2,2 %.
Mikäli huomioidaan pelkästään moottoriajoneuvojen korien, sekä perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus on Suomen osuus EU-28 liikevaihdosta noin 2 %. Tämä selittyy tietenkin sillä, että Suomen osuudet moottoriajoneuvojen sekä niiden osien ja tarvikkeiden valmistuksesta ovat hyvin pieniä, noin 0,1.
Autoteollisuuden alihankintatyöt kytkeytyvät erityisesti ajoneuvojen valmistusmääriin. Lisävarusteluissa ja räätälöinneissä relevantimpia ovat rekisteröintimäärät. Vuoden 2016 ensimmäisten 9 kuukauden tuotantotietoihin ja koko vuoden rekisteröintimääriin perustuen sekä henkilöautojen, että hyötyajoneuvojen tuotanto- ja rekisteröintimäärät Euroopassa kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna.[8]
Vuonna 2016 Euroopan Unionissa henkilöautojen tuotantomäärä kasvoi noin 3,4 % ja rekisteröinnit 6,8 %. Hyötyajoneuvojen tuotantomäärän odotetaan osoittavan noin 4,3 % kasvua viime vuonna. Rekisteröinnit kasvoivat kaikkien hyötyajoneuvojen; kevyiden, keskiraskaiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen osalta noin 11-12 %, ja raskaiden linja-autojen osalta hieman yli kaksi prosenttia. Suomen osalta rekisteröintien kasvu oli henkilöautoissa 9,3 % ja hyötyajoneuvoissa 18,9 %.
Vuosi 2017 ei ole näyttänyt hidastumisen merkkejä viimeisimpien tietojen valossa. EU-alueella henkilöautojen rekisteröinnit kasvoivat 10,2 %[9] ja hyötyajoneuvojen 8,2 %[10] osalta tammikuussa 2017 vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomessa vastaavat luvut olivat 8,0 % ja 26,3 % henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen osalta. Raskaiden hyötyajoneuvojen ensirekisteröintimäärä toimii myös puoliperä- ja perävaunujen myynnin indikaattorina. Suomen ja Euroopan osalta ajoneuvojen kysynnän tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä.
Suomessa ajoneuvojen ja niiden osien valmistuksen toiminta on keskittynyt muutamia alan suurimpia toimijoita lukuun ottamatta – Valmet Automotive (henkilöautot) ja BRP Finland (moottorikelkat, mönkijät, roadsterit, vesijetit) – hyötyajoneuvoihin ja etenkin raskaaseen kalustoon. Toiminnan luonne on myös usein ajoneuvojen lisävarusteluun ja räätälöintiin liittyvää. Suuria toimijoita ovat MSK Group (autoperävaunut, maa- ja metsäkoneet, ohjaamot), Närpes Trä & Metall (jäteajoneuvot, perävaunut ja päällirakenteet), VAK (eristetyt kuormatilat ja perävaunut), Ekeri (sivusta avattavat kuljetuskorirakenteet), Närko (perävaunut), Carrus Delta (linja-autojen korirakennukset), Jyki Group (perävaunut), Kiitokori (erikoisajoneuvojen korit), Profile Vehicles (erikoisajoneuvot, ambulanssit ja muut hälytysajoneuvot), Sisu Auto Truck (kuorma-autot ja maastokuorma-autot).[11] Lisäksi on Valtran (maataloustraktorit) ja Ponssen (metsäkoneet) kaltaisia suuria toimijoita, joiden päätoimialat ovat kuitenkin maa- ja metsätalouskoneiden valmistus ja muiden erikoiskoneiden valmistus.
Kuvio – EU-28 sisämaan tavaraliikenteen jakautuminen kuljetusmuodoittain, % (Eurostat)
Kun huomioidaan, että tavaraliikenteen kuljetukset EU-28 alueella ovat viimeisten vuosien aikana toteutuneet noin seitsemänkymmentäviisiprosenttisesti maanteiden välityksellä (Suomessa 68,8 % vuonna 2014), tullee raskaiden hyötyajoneuvojen merkitys Euroopan tavaraliikenteessä olemaan suuri jatkossakin[12]. Lisäksi ensirekisteröintimäärien positiivinen kehitys enteilee suotuisaa kuluvaa vuotta hyötyajoneuvojen valmistuksen toimijoille. Yleisesti ottaen tavaraliikenteen kasvu kytkeytyy vahvasti talouden kokonaistuotannon mittareihin. Euroopan Unionin tulevien vuosien BKT:n kasvuennusteet huomioiden alueen kehitys säilyy vakaana kuluvana ja seuraavana vuonna. Suomen BKT:n kasvuennusteiden keskiarvo on 1,3 ja 1,2 % vuosille 2017 ja 2018.[13]
Ajoneuvojen ja niiden osien valmistuksen alihankinnan puolelta löytyy myös merkittäviä toimijoita, joskin myös nämä ovat pääosin keskittyneet hyötyajoneuvoihin.[14] Suurimpiin näistä lukeutuu PKC Group (mm. hyötyajoneuvojen räätälöidyt johdinsarjat ja ajoneuvoelektroniikkaa) josta Motherson Sumi Systems teki ostotarjouksen tammikuussa 2017. Muita pienempiä toimijoita ovat esimerkiksi Hydnum (sisustusmatot) ja Meconet (jousi-, lanka-, meisto- ja syvävetotuotteet) sekä istuimissa Khimaira ja Nektek. Ohjelmistoihin keskittyneitä yrityksiä ovat esim. Qt Group ja Rightware.
Suomessa toimialalla moottoriajoneuvojen korien valmistus; perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus (TOL 2920) toimivien yrityksien määrä on Eurostatin mukaan vähentynyt 158 kappaleesta 115 kappaleeseen vuosien 2008 ja 2015 välisenä aikana, joka viittaa osittain tuotannon keskittymiseen. On kuitenkin huomioitava, että kaikki alalla toimivat yritykset eivät välttämättä ole rekisteröityneet kyseisen toimialan alle, joka aiheuttaa epävarmuutta tarkastellessa yrityksien määrän kehitystä. EU-28 tasolla yrityksien määrä on laskenut hieman, 7 430 kpl (2011) ja 7 084 kpl (2015). Alalla on keskittymispotentiaalia, joskaan se ei ainakaan vielä näytä EU-28 tasolla toteutuneen. Paikallismarkkinoiden merkitys säilynee myös jatkossa suurena alan toimijoille.
Puoliperä- ja perävaunujen valmistuksessa Euroopan suurimpiin toimijoihin lukeutuvat mm. Schmitz Cargobull, Krone, Kögel, Kässböhrer, Wielton ja sen omistama Fruehauf. Fruehaufin oston myötä vuonna 2015 Wielton on kasvattanut markkinaosuuttaan Euroopassa. Puolassa sen markkinaosuudeksi arvioidaan noin 15,5 %.[15]
Toimijat ovat vahvistaneet markkina-asemiaan yritysostoin
Yrityskaupoissa, joissa ostaja tai myyjä toimii Pohjoismaissa ja ajoneuvojen ja niiden osien valmistuksessa, ovat ostajat pyrkineet vahvistamaan markkina-asemiaan kasvattamalla tuoteportfolioitaan ja laajentumalla uusille markkinoille.
Tuoteportfolion laajentamisessa yritysostoin hyvä esimerkki on ruotsalainen VBG Group, joka osti hiljattain (23.11.2016) Mobile Climate Control Groupin (Ruotsi). VGB Truck Equipmentin päätuoteryhmä on raskaan kaluston automatisoidut vetoaisakytkimet. Yrityksen mukaan sillä on näissä yli 100 miljoonan euron globaalista markkinasta 50 prosentin markkinaosuus.[16] Mobile Climate Control Group tarjoaa ilmastointi- ja lämmitysratkaisuja (HVAC) hyötyajoneuvoihin. Lisäksi, vuonna 2012 VBG Group osti yhdysvaltalaisen Onspot of North American, joka valmistaa automaattisesti toimivia vetopyörien ketjuja. Yritysostojen myötä VBG Group on vahvistanut markkina-asemaansa raskaan kaluston erikoistuotteiden markkinoilla, joissa sillä on usealla osa-alueella huomattava markkinaosuus. Yrityksen muihin tuoteryhmiin lukeutuvat mm. kattorakenteet ja lukitusmekanismit.
Yleisiä ostoperusteluja ajoneuvojen ja niiden osien valmistuksessa valmistuksessa ovat olleet:
- Maantieteellinen laajentuminen
- Tuoteportfolion vahvistaminen, laajentaminen (uudet markkinasegmentit)
- Markkina-aseman vahvistaminen
Viimeaikaisia esimerkkejä toteutuneista kaupoista ovat muun muassa (ostaja/myyjä, toteutunut):
Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista
Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen yrityskauppa- tai arvonkasvupalveluihin tällä tai jollakin toisella toimialalla niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.
[1] OICA: http://www.oica.net/category/production-statistics/
[2] ACEA: http://www.acea.be/statistics/article/eu-commercial-vehicle-production
[3] Autoalan tiedotuskeskus: http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/autoala_suomessa/jalkimarkkinat
[4] Autoalan tiedotuskeskus: http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/autoala_suomessa/autoalan_liikevaihto
[5] Tilastokeskus: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/29.html
[6] Autoalan tiedotuskeskus: http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/toimialatilastot/autoalan_liikevaihtotilastot
[7] Eurostat: Annual detailed enterprise statistics for industry. 2015 viimeisin vuosi tietokannassa.
[8] ACEA: Economic and Market Report Q3 2016
[9] ACEA: http://www.acea.be/press-releases/article/passenger-car-registrations-10.2-in-january
[10] ACEA: http://www.acea.be/press-releases/article/commercial-vehicle-registrations-8.2-in-january-2017
[11] Teknologiateollisuus: http://teknologiateollisuus.fi/fi/jasenet/toimialaryhmat/kulkuneuvot
[12] Eurostat: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Freight_transport_statistics_-_modal_split
[13] http://www.is.fi/yritykset/talouden-tunnusluvut/
[14] Esim. Kauppalehti: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/volkswagenilla-alihankkijoita-myos-suomessa–audin-tilannetta-jannitetaan/547CmXQ9
[15] http://www.polenergia.pl/pol/sites/default/files/analyses/bzwbk_3_str_81.pdf
[16] VBG Group Annual Report 2015
