Meitä Nordic Growthissa on askarruttanut pitkään aina silloin tällöin kuultu kommentti siitä, että Suomesta on tulossa tytäryhtiötalous. Tytäryhtiötaloutta pidetään haavoittuvana, sillä johdon kotimaalla ja pääkonttorin paikalla uskotaan olevan merkitystä sille, missä yritykset saneeraavat huonoina aikoina tai vastaavasti mihin investoivat. Suomen yksi ongelma on pääomaköyhyys, tai oikeastaan pääoman ohjautuminen julkisille tai puolijulkisille toimijoille yksityissektorin sijaan. Julkisella sektorilla ei ole osoittaa yritystoiminnasta kovinkaan hyviä tuloksia. Pääoman keskittyminen on pääasiassa seurausta siitä, että Suomi vaurastui yhtä aikaa sosialismin tulon kanssa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, joka vaurastui ennen sosialismia.
Suomalaisten yritysostot ulkomailta laskussa
Yksi tapa lähestyä asiaa on tutkia Suomesta ulkomaille tehtyjen yritysostojen suhdetta Suomesta ulkomaille ostettuihin yrityksiin. Oheisessa kuvaajassa olemme laskeneet suomalaisten ostamien ulkomaisten yritysten lukumäärän ja ulkomaalaisten Suomesta ostamien yritysten lukumäärän erotusta vuosituhannen vaihteesta puoleen väliin tätä vuotta. Positiivinen luku tarkoittaa siis sitä, että suomalaiset ovat ostaneet lukumääräisesti enemmän yrityksiä ulkomailta kuin ulkomaalaiset Suomesta.
Kauppojen lukumäärien mukaan suomalaiset ovat olleet ahkeria yritysostajia ulkomailta varsinkin vuosituhannen vaihteesta aina vuoteen 2012. Viime vuodet taas suomalaiset ovat olleet lukumääräisesti nettomyyjiä. Koko tarkasteluperiodin ajalta suomalaiset ovat ostaneet määrällisesti noin kaksi prosenttia enemmän yhtiöitä ulkomailta kuin ulkomaalaiset Suomesta.
Suomalaiset ostavat keskimäärin kalliimpia yrityksiä ulkomailta
Toinen tapa on tarkastella samaa kehitystä kauppojen arvojen suhteen. Tämä on epävarmempi kuin yrityskauppojen määrä, sillä läheskään kaikista julkistetuista kaupoista ei anneta kaupan arvoa. Kauppojen lukumäärä, joka sisältää kaikki julkistetut kaupat antaa verrattain hyvän kuvan kehityksestä. Toisaalta yleensä suurimpien kauppojen arvot julkaistaan, joten kokonaisarvoltaan ne kattavat valtaosan tehdyistä kaupoista. Seuraavassa kuvaajassa olemme vähentäneet suomalaisten ostamien ulkomaisten yhtiöiden kaupan arvosta ulkomaalaisten Suomesta ostamien yritysten kaupan arvon.
Nettoluvuissa näkyvät muutamat suuret kaupat puolin jos toisinkin, mutta lopputulokseen suurimman vaikutuksen tekee Nokian Alcatel osto. Koko periodin aikana Suomi on käyttänyt ostoihin melkein 20 % enemmän rahaa kuin ulkomaalaiset ostaessaan suomalaisia yrityksiä.
Pelkästään rajan ylittävien yrityskauppojen perusteella ei näytä siltä, että ulkomaalaiset olisivat aktiivisemmin ostamassa suomalaisia yrityksiä kuin suomalaiset ostamassa ulkomaisia yrityksiä. Käytettävissä olevat tiedot eivät tue Suomen tytäryhtiöitymisestä. Datasta voidaan myös tehdä pari muuta mielenkiintoista havaintoa. Suomalaiset ovat myyneet keskimäärin pienempiä yrityksiä ulkomaille kuin ovat ostaneet.
Pääomasijoittamisen näkökulmasta katsottuna Suomelle olisi parempi ostaa pienempiä yrityksiä ulkomailta, kehittää suomalaisesta yrityksestä suuri kansainvälinen toimija ja myydä se sitten ulkomaille. Suomeen yrityskaupasta tulevalla kauppahinnalla voisi sitten rakentaa taas vaikka kaksi uutta globaalia toimijaa. Mikä tämän estäisi? Suomi on huono houkuttelemaan ulkomaisia huippuosaajia, joita tarvitaan täydentämään suomalaisia huippuja. Lisäksi pienen yrityksen kansainvälinen yrityskulttuuri madaltaa kynnystä (ja riskiä) laajentaa toimintaa rajojen yli. Suomessa on hyvä julkinen tuki aloittaville yrityksille, mutta nopeaa kansainvälistä kasvua varten tarvitaan osaavaa, kohtuullisen korkeaa riskiä sietävää rahaa. Ikävä kyllä Suomessa on tarvittavan kokoisia pääomakertymiä hyvin rajallisesti isännättömän rahan lisäksi. Isännättömällä rahalla tarkoitan lähinnä valtion, säätiöiden ja muiden verovapaiden yhteisöjen omaisuutta, josta kukaan ei ota omistajan vastuuta. Eläkevakuutusyhtiöiden tarkoitus on kattaa tulevat vastuut, joten niiden omaisuudella ei voi ottaa suuria yksittäisiä riskejä. Jäljelle jäävät ne muutamat suomalaiset perheet ja henkilöt joille varallisuutta on kertynyt ja jotka myös uskaltavat sitä sijoittaa.
Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista
Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen yrityskauppa- ja arvonkasvupalveluihin niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.
